”Puolivahingossa vähän enemmänkin hommaa”

Labriikista on opiskelijalle monia hyötyjä. Sen lisäksi, että siellä oppii työelämälähtöisesti tulevasta alasta, sieltä saa kerrytettyä myös opintopisteitä – ja joskus jopa eurojakin – pankkiin. Eräs opiskelijamme aloitti Labriikissa heti ensimmäisenä syksynään ja toisen vuoden keväänä siirtyi palkalliseksi assariksi. Väliin mahtui monia erilaisia työtehtäviä eri projekteihin liittyen likipitäen 600 työtunnin verran. Opiskelijalla oli entuudestaan laborantin koulutus, jonka johdosta perushommat laboratoriossa olivat jo ”peruskauraa”, jolloin hän pystyi ohjaamaan myös muita opiskelijakollegoitaan projektitöissä.

Monien eri työtehtävien takia on ollut myös monta erilaista ohjaajaa ja projektia. Osassa on perehdytetty paremmin, osassa on pitänyt itse vähän enemmän kysellä ja ottaa selvää. Hän kokee kuitenkin hyvänä asiana, että on saanut esimerkkiä erilaisista ohjaajista. Itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta on hyvä olla, niin Labriikissa pärjää kyllä – käytännön kokemuksen puute ei ole este osallistua Labriikin projekteihin, vaikka siitä hyötyä tietysti on ollut. Labriikissa opiskelijalla on kuitenkin aina ohjaaja, jonka puoleen voi kääntyä. Projekteissa on ollut myös vaihtelevia kokoonpanoja, joissain hän on ollut ainoa opiskelija, toisissa taas hommia on tehty isommalla porukalla.

Osaan työtehtävistä häntä pyydettiin, osaan hän haki itse. Tuntien kerryttyä opettaja ehdotti kurssien opinnollistamista. Hän päätyi opinnollistamaan Kemia 2- ja Kemian työmenetelmät -kurssit aikeissaan opinnollistaa myös Analyysimenetelmät 2. Tämä on tuonut vapautta lukujärjestykseen, kun pakolliset laboratoriopäivät ovat jääneet pois, mikä on osaltaan taas helpottanut osa-aikatyön sovittamista opiskeluun. Labriikkiin on jäänyt jopa vähän koukkuun – ”Tuntuu, että koko ajan pitää olla jokin projekti menossa”. Labriikki on tuonut opiskeluun mukavaa vaihtelevuutta ja lisännyt projektityöskentelytaitoja. Riittivätpä kerrytetyt työtunnit vielä alakohtaiseen harjoitteluunkin.