Opiskelijaryhmän seikkailu läpi projektin

Olipa kerran pieni – no okei, 9 hengen ryhmä innokkaita ensimmäisen vuoden opiskelijoita, joiden tavoitteena on valmistua kemiantekniikan insinööriksi. Opettaja antoi ryhmälle heti vaativan ja kummastusta herättävän tehtävän – projektin. Projekti oli sana, jota ryhmäläiset olivat kuulleet työelämässä kuiskittavan ja sana herätti heissä pelonsekaista kunnioitusta. Jokaisella ryhmäläisellä oli käsitys projekteista ja siitä, kuinka ne ovat yleensä hyvin kaoottisia, mutta jostain syystä niin kovin antoisia. Ryhmää aluksi hieman epäilytti tällaiseen projektiin ryhtyminen, mutta saadessaan aiheeksi 3D -tulostuksen, ryhmän innostus syttyi. Ainoa haaste oli se, ettei ryhmällä ollut aiheesta paljoakaan tietoa. Ryhmä tapasi lähes heti projektin toimeksiantajansa, joka vastasi mielellään hölmistyneen ryhmän kysymyksiin. Ryhmän toimeksiantajana toimi MMAM –hankkeesta Liisa Lehtinen.

Toimeksiantajan tapaamisen jälkeen ryhmä oli saanut suuntaviivan toiminnalleen ja päämäärän, jota kohti lähteä. Ryhmä alkoi yhteisymmärryksessä toteuttaa aikataulusuunnitelmaa, mutta ensin oli tehtävä se tärkein – keksittävä ryhmälle nimi.

Ryhmä pohti nimeä pitkään ja hartaasti, kunnes yksi ryhmäläisistä sai idean: olemme 3D Puistoinssit. Muun ryhmän mielestä nimi oli hulvaton ja siihen päädyttiin. Ryhmä sai kuitenkin huomata, että lopulta nimen keksiminen olikin se helpoin osuus projektista.

Nyt moni (tai toivottavasti edes joku) varmasti miettii, että miten projektissa sitten oikein kävi. 3D Puistoinssit pakersivat projektin kimpussa ahkerasti. Tavoitteena oli kerätä toimeksiantajalle tietoa 3D -tulostuksen tulevaisuudesta ja nykytilanteesta. Jokaiselle ryhmäläiselle oli jaettu oma vastuualueensa ja kaikki huolehtivat, että vastuualueet tulevat toteutetuiksi. Ryhmä sai kuin saikin toimitettua raportin toimeksiantajalle, joskin se oli muutaman päivän myöhässä. Ryhmäläiset olivat tästä kovin pahoillaan ja välittivät pahoittelunsa toimeksiantajalle. Toimeksiantaja luki raportin ja antoi ryhmäläisille raportista kehittävää palautetta. Palautteen jälkeen oli aika muokata raportti viimeiseen muotoonsa ja tehdä toimeksiantajalle posteri, johon oli tiivistetty ryhmäläisten kovalla vaivalla hakema tieto. Ryhmä myös kirjoitti tämän hienon blogitekstin, jota juuri luet.

Projektin päätyttyä ryhmässä vallitsi helpotus. Pitkään kestänyt puserrus, sekoilu, epätoivo ja itsensä epäily olivat vaihtuneet helpottuneeseen mielentilaan. Ryhmä keskusteli siitä, että kaikesta huolimatta projekti saatiin toteutettua ja aikataulussa. Ryhmässä oli monia projektiensikertalaisia ja kaikki olivat ylpeitä omasta suorituksestaan osana projektia. Ryhmä toivoo, että uusi projekti ei ole heti näköpiirissä, jotta tästäkin palaudutaan. Ryhmä ajattelee, että tulevaisuudessa on ryhmä sitten tällaisessakin työskentelytavassa taitavampi. 3D Puistoinsseillä nousi suuri kunnioitus kaikkia kohtaan, jotka tekevät projekteja elääkseen.

Sen pituinen se.

Erityiskiitokset kuuluvat MMAM –hankkeen toimeksiantajalle Liisa Lehtoselle ja opettaja Mari Ketolalle.

3D Puistoinssit: Heini Patrakka, Anna Simula, Jenny Järvi, Elmer Sunabacka, Hanna Saarinen, Ville-Matias Roisko, Juuso Raali, Iiro Havukainen ja Okko Luona.